Saaristolaivurikurssi

Olin niin onnellinen kun, ostettiin viime kesänä vene. Pääsee nauttimaan Helsingin saaristosta ja juomaan kuohuviiniä huolettomasti auringon paistaessa (voin sanoa, huolettoman kuohuviinin juonti pätee ainoastaan Silja Linen laivoilla).

Veneen kanssa saa olla koko ajan puuhastelemassa (jopa minä), satamasta lähtiessä otetaan köydet irti (siinäkin on oma järjestyksensä) ja yritän samassa hulinassa muistaa ottaa lepuuttajat pois, jottei kutsuttaisi hinaajaksi (ne on ne mollukat veneenkyljissä). Satamaan tultaessa on aika jälleen laittaa lepuuttajat paikalleen, köysien vienti maihin ja niiden kiinnittäminen laituriin onkin ihan toinen juttu (kannattaa katsoa että köyden toinen pää on kiinni veneessä). Tämän merimatkan laiturista A laituriin B, väliin mahtuu lukematon määrä kipparin (eli meidän Mikon) määräämiä hommia. Vene, mikä ihana kesäasunnon korvike, tuo selkeästi paljon uusia haasteita ja toimintoja. En ymmärtänyt läheskään kaikkea mitä kippari yritti sanoa (kuulosti lähinnä, et meidän Mikko puhuu kieliä), oli siis aika lähteä Saaristolaivurikurssille.

Näin pitkän matikan ja -fysiikan lukeneelle (ei näistä taidoista mitään apua ollut), oli ihanaa pitkästä aikaa käyttää laskinta, viivotinta sekä harppia. Kurssilla sai mitata asteita ja laskea meripenikulmia niin paljon kun jaksoi. Opin uusia sanoja kuten suuntima, suunta, keulakulma ja sortumat (ei aavistustakaan mitä nämä sanat tarkoitti ennen kurssia). Opittiin myös pimeässä näkyvät valotunnisteet sekä äänimerkit, nyt pystynkin erottamaan tuleeko hinaaja vastaan.

Olisi ihana osata myös käytännössä harjoittaa maisemanavigointia (opetettiin kyllä kurssilla), mutta tyydyn nyt kesällä kartalla pysymiseen.

Suoritin kurssini Helsingin työväenopistolla (kätevästi Kaapelitehtaalla) marraskuussa 2015, se järjestettiin yhteistyössä Lauttasaaren Kippareiden kanssa. Kurssilla oli erittäin hyvä ja selkeästi kokenut opettaja, koska jopa minä opin navigoimaan (siis kartalla, käytäntö nähdään/kuullaan kesällä). Kestoltaan se oli vain kaksi viikonloppua (la-su), sopii siis loistavasti myös kiireiselle. Kurssin päätyttyä, saaristolaivuritutkinto pidettiin joulukuussa 2015, ja tulokset annettin eilen.

 Hyvät lukijat, voitte kutsua minua Laivurikokelaaksi.

Kesää odotellessa!